Henkilökohtaiset työkalut

Väitöskirjayhteistyö wikissä

Avoin.org

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Miten yhteinen wiki voi edistää väitöskirjan syntymistä?

  • toisen työskentelyn imu
  • kynnys kommentoida ja saada toiselta kommentteja madaltuu
  • toisen tekstin kirjoitusvirheiden korjaaminen tai epäselvistä kohdista huomauttaminen on helppoa
  • Väitösaiheelle voi saada näkyvyyttä ja sitä kautta kommentteja ulkopuolelta

Miten yhteinen wiki voi luoda synergiaa?

  • wikiin voidaan kerätä yhteisesti kiinnostavia linkkejä ja tekstitiivistelmiä
  • näkyvyyden saaminen tutkimuswikille
  • wikin teknisen ylläpitotyön jakaminen

Ideoita

Toiselle kirjoittamisesta

Petri: Monesti itselle hahmottumattomasta asiasta on helpompi puhua toiselle, kuin kirjoittaa siitä. Mistä on kyse kun toiselle (wikiin) kirjoittaminen tuntuu erilaiselta - ja saa ajattelemaan tekstiä eri näkökulmasta - kuin yksikseen kirjoittaessa. Pelkästään kirjoittajan kokemattomuudestako?

Juhana: Ite olen huomannut saman esim. tehdessäni Wikiopistoon noita kirjamuistiinpanoja. Mulla on silloin sellainen tunne, että koska tekee julkisesti niin pitää yrittää pitää taso korkeena, mikä vaikuttaa siten, että yrittää tehdä asiat paremmin ja rakenteellisesti ymmärrettävämmin kuin jos muistiinpanoja tekisi vain itseään varten... Tosta tosin en ole lainkaan varma, että asioita hahmottaisi paremmin niistä puhumalla kuin kirjoittamalla. Mulla on ainakin sellainen kokemus, että kun haluaa ajatteluaan todella edistää, kannattaa yrittää kirjoittaa jotain. Kirjoittaessa joutuu pohtimaan asiat huomattavasti vielä tarkemmin kuin jutellessa, jossa jotkin näkökulmat tai asiat jäävät väistämättä varjoon. Samoin tietysti keskustelukumppani ja hänen tieto-taitonsa vaikuttaa asiaan. Veikkaan, että kirjoittamisen ja sitä seuraavan keskustelun ja sitä seuraavan kirjoittamisen jne. yhdistelmä toimii parhaiten ja on tehokkain tapa myös edistää omaa tutkimusta, koska silloin myös syntyy tekstiä.

Nykyään kuulee yhä useammin tutkimusta tekevien ihmisten puhuvan serendipity:stä

Petri: Mistä siinä on kyse?

Juhana: Tästä oli mm. tossa Mustassa Joutsenessa. En muista alkuperäisen heebon nimeä, joka tota on käyttänyt, mutta viittaa käsittääkseni positiiviseen sattumaan ja siihen, että pyrkii altistumaan sellaisille.

Teoreettisten asioiden visualisoimista

Petri: Olen havainnut, että käytän aivan liian vähän hyväkseni visualisointia osana teoreettista ajattelua. Esimerkiksi yksilö-parvi-yhteisö, jatkumo.

Juhana: Joo, kuvioilla on valtava voima. Hyvä kuvio vastaa pitkiä sepustuksia tutkimusta, ainakin jos haluaa omien ajatusten leviävän. Kuvioita voi jakaa helposti ja niitä on iisiä jatkojalostaa ja käyttää analogisesti toisissa yhteyksissä. Pitäiskin ehkä pitää sellainen kuviosuunnittelutyöpaja ;) ei muuten oikeesti pöllömpi idea jossain vaiheessa.
Petri:Joo ehdottomasti. Voitas myös koittaa visualisoida toistemme juttuja


Tieteenfilosofinen ja metodinen keskustelu

Petri: Pitää hei kans joskus aloittaa keskustelu kummankin tutkimuksen tieteenfilosofisista ja metodisista kysymyksistä. Kunhan mun tutkimus vähän paremmin hahmottuu :-)

Juhana: Jep, näin tehään ;) Mitäs tässä yhteydessä tarkoitat "tieteenfilosofisilla kysymyksillä"? Kuulutko johonkin koulukuntaan?
Petri: Mä en oikeen vielä oo varma. Pragmatismi tuntuu tähänastisen tutustumisen perusteella kivalta. Ja pitäis mm. ottaa haltuun participatory action research, jonka lähtökohdat käsittääkseni liittyy pragmatismiin. Ylipäätään oon miettiny oman netissä hengailun suhdetta tietämiseen ja kirjoittamiseen. Ja haluisin siihen selvyyttä. Tuntuu tosi tärkeeltä itse olla mukana asioissa, itse kokeilla avoimuutta ja sosiaalisen median välineitä.
Juhana: Totahan voi myös ajatella enemmän metodisena valintana, lähellä myös osallistuvaa havainnointia...
Petri: Jep mutta näkisin, että osallistumishalukkuuteen liittyy mulla jonkinlaisia tietoteoreettisia oletuksia. Mitä oon pragmatismiin tutustunu, niin monet sen ajatukset kiinnostaa. Mitenhän tätä voisi parhaiten työstää eteenpäin? Ehkä pitäis lukea jotain hyviä kirjoja ja kirjoittaa essee omasta metodiikasta ja sen filosofiasta. Sitten vois siihen pyytää kommettenja. Oon aika aloittelija tässä kaikessa. Mitä mun kannattais lukea? Tapaustutkimuksen taito, Tutkimushaastattelu, Deweyn Pyrkimys varmuuteen, vanha kunnon Tutki ja kirjoita, filosofian perusteita vois kertailla/opiskella Määttäsen Filosofia - johdatus peruskysymyksiin -kirjasta. Osittain Ilpo Koskisen kirjoittama kirja laadullisesta tutkimuksesta oli musta hyvä kun sitä aikasemmin luin. Olikohan sen nimi laadullinen tutkimus taloustieteissä, tai jotain. Osallistumisen ja yhteiskehittelyn kelaamiseen pitäs kans ottaa tutkimuseettinen ajattelu mukaan. Ainiin. Mlabissa on kirjoitettu software as hyphothesis artikkeli. Sen vois tsekata.
Petri: Pragmatismi näköjään nähdään toiminnan teorian naapurina.
Juhana: Jep, mullakin lukupinossa oottaa tää Dewey, John: Julkinen toiminta ja sen ongelmat. Aattelin, että siitä voisi löytää hyviä analogioita nykypäivään...
Petri: Mäkin meinaan lukee ton. Aloitin Wikiopistoon muistiinpanojen tekemisen Pyrkimyksestä varmuuteen. Oon tuota wikitoimintakurssia kirjoittaessa todennu, että mulle sopii tommoinen aika epäformaali idiksiä aluksi vaan ranskalaisilla viivoilla muistiin kokoava kirjoitustyyli. En vielä tiedä edes mun Wikipedia-filosofiaa. En ainakaan oo deletionisti. Varmaan ennemminkin eventualisti. Pitää tähän idisten talteenlaittamiseen liittyen jatkaa tota serendipity keskustelua - myöhemmin.




Millaisia wikieditointien pitäisi olla

Petri: Pitäisikö wikin käyttämisessä pyrkiä pitämään muokkausten määrä mahdollisimman pienenä. Toisen työskentelyä ja keskustelua on kiva seurata, mutta heti kun muokkauksien määrä kasvaa isoksi se vaikeutuu ja henkinen kynnys nousee. Wikiopiston puolella olen hyvin huolettomasti tehnyt paljon pieniä muokkauksia (ranskalaisia viivoja, tukisanoja jne.), sillä suomenkielisten muokkausten määrää tullaan fi-tunnuksen myöntämistä harkittaessa katsomaan keskeisenä arviointiperusteena. Tässä wikissä sama tyyli saattaisi haitata yhteistoimintaa ja keskustelua.

Petri: Tähän aktiiviseen pienten asioiden kirjoittamiseen liittyen tuli vielä semmoista mieleen, että mulle se toimii pään tyhjentämisenä ja edistää keskittymistä (vrt. GTD:n collect-vaihe). Mulle tulee lukiessa ja kirjoittaessa hirveen paljon ideoita tai teen havaintoja - kaikenlaista jonka unohtaminen rupee stressaamaan. Eihän kaikki ideat tietenkään ole hyviä, mutta paljon sellaisiakin on. Avoin.org ja Wikiopisto toimivat mulle paikkoina, joihin saan vaivattomasti tyhjennettyä ajatuksiani: Tärkeää on, että ajatuksille on jokin luonteva paikka. Että ne eivät jää irrallisiksi. Muistikirjaan tai tietokoneelle säilötyt yksittäiset ideat ovat monesti liian hajanaisia - ja vaativat mieleenpalauttelua ja vaivannäköä - että jälkikäteen edes muistaisi mihin ne liittyivät.
Petri: Varmaan oon myös huono keskittymään ja mulla on ADHD.


Opiskelu ja tutkimustekniikasta

Petri: Opiskelutekniikastahan ainakin puhutaan. Tää wiki tuntuu musta oikealta paikalta miettiä omaan työskentelyyn liittyviä tekniikoita. Miten tekee muistiinpanoja eri tilanteissa, miten haastattelee, mitä webbipalveluita ja tietokoneohjelmia käyttää ja miten indeksoi aineistonsa. Näitä keskusteluita eteenpäin työstämällä (ja pari henkilöä lisää tänne houkuttelemalla) tästä wikistä saataisiin hyvä "tutkijakoulumainen paikka".

Keskittymisestä ja suunnittelusta

Petri: Miten tutkijan kannattaa suunnitella toimintaansa? Minkälaisia välivaiheita voi määritellä? Miten keskittymistä saa parannettua? Milloin kannattaa olla alttiina virikkeille? Millon retriitti on tarpeen ja miten se kannattaa toteuttaa? Kuinka paljon tekstiä päivässä voi tuottaa?

Juhana: Ainakin omanlaisessani toimintalähtöisessä ja muutoslähtöisessä tutkimuksessa ei mielestäni voi tehdä kovin pitäviä sisällöllisiä suunnitelmia. Oikeastaan ainoa asia, mikä on pitänyt, on ollut tapaamisten aikataulutus. Sisällöt ovat eläneet edellisten tapahtumien mukaan. Ehkä siten mulla on ollut siis jonkinlaiset "ketterät menetelmät" käytössä ;) Keskittymistä saa varmaankin parannettua sillä, ettei yritä tehdä muuta... joskus lienee hyväksi, että päättää edistää tutkimustaan esim. vain kirjoittamalla viikko. Silloin täytyy yrittää malttaa olla pois Jaikusta ja muusta nopean toiminnan paikoista. Mielekästä on varmaankin juuri tällainen miksaus, jossa olisi tasapuolisessa suhteessa seuraavia kausia: (1) yleinen häröily esim. Jaikussa, Tutkimusparvessa yms., (2) lukeminen (perusteokset on pakko saada luettua), (3) tutkimustoiminta, (4) analyysi ja kirjoittaminen ja (5) oman työn reflektointi muiden kanssa. Puuttuukohan jotain?

Kirjoittamistekniikoista

Petri: Onko tiedossa hyviä kirjoittamisoppaita netissä? Tuli mieleen, että pitäisi muutenkin miettiä erilaisia tapoja lähestyä kirjoittamisprosessia. Voisi kokeilla ensin visualisoida jokin ajatus tai lähteä kävelylle ja nauhoittaa omaa puhetta. Maurin vanhojen tohtorisivujen guide list:issä mainittu joitakin kirjoja. Marjon vanhan kurssin sivuilla hahmotellaan prosessikirjoittamista.

Äänitykset tutkimuksessa

Petri: Juhana sä olit löytäny jonku hyvä digitaalisen nauhurin? Oisko linkkiä? Mitä softaa käytät kun lietteroit äänitiedostoja?

Juhana: http://www.thomann.de/fi/zoom_h2.htm Oon ite ainakin pitänyt. Ite oon käyttänyt litterointiin ja erilaiseen muuhun audion dokumentointiin ihan QuickTimea.

Keskustelun summaaminen tynkäartikkeleiksi

Petri: Näitä nyt käytyjä keskusteluita voisi summata tynkäartikkeleiksi tähän wikiin. Näin saataisiin prosessimaisesti jalostettua keskusteluissa esillenousseita asioita eteenpäin. Mitä artikkeleita tältä pohjalta voisi aloittaa?

Ajatusten yhteiskehittely

Petri: Yksi mielenkiintoinen yhdessä tekemisen kokeilu voisi olla yhteinen kahvila-käsiteanalyysi. Osallistujat tekevät powerpointilla lyhyen - melko vähäsanaisen - omia ajatuksia ja käsitteitä selventävän powerpoint esityksen, josta printataan (6 slideä/paperi) kaikille osallistujille oma kappale. Sitten kahvilassa kumpikin esittelee omia papereitaan ja toinen kysyy hankalia. Powerpointien idea on johdatella keskustelua ja luoda sille navigoitava kehikko. Vähäsanaisuus ja paperille printtaamisen idea on, että keskustelun lomassa on helppo tehdä muistiinpanoja samalle paperille. Mulla on hyviä kokemuksia tämäntyyppisestä työskentelystä workshoppien yhteydessä. En oo vaan tajunnu, että samaa voisi soveltaa väikkärin kirjoittamiseen.
Juhana: joo kuulostaa hyvältä.


Väikkäriopiskelijoiden ja ohjaajien yhteistapaaminen

Petri: Juttelin ohjaajani kanssa Avoin.org:ista. Hän oli innostunut ideasta. Rupeamme käyttämään. Mulle tuli jälkikäteen mieleen, että voisimme Avoin.org:in porukalla koittaa järjestää jonkin yhteistapaamisen tutkijaopiskelijoiden ja ohjaajien kanssa. Tähän liittyy selkeästi kiinnostavaa potentiaalia vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia ohjausprosesseista.

Väitöskirjan julkaiseminen

Teroheiskanen: Danah Boyd on kirjoittanut mielenkiintoisesti väitöskirjan julkaisemisesta CC-lisenssillä. Minulla ei ole tiedossa onko kukaan Suomessa vielä julkaissut CC-lisenssillä.
Juhana: Joo ei tuu mullekaan mieleen...
Teroheiskanen: Löysin suomalaisen väitöskirjan, jossa on CC-lisenssi.
�Juhana: Katohan vaan. Noita voi toki olla enemmänkin...
Haettu osoitteesta http://avoin.org/index.php/V%C3%A4it%C3%B6skirjayhteisty%C3%B6_wikiss%C3%A4