Toimintakokeilut Metropoliassa

Avoin.org

<< Sisällysluetteloon

• Aiempia muistiinpanoja lukuun Muutosprosessi Metropoliassa

Sisällysluettelo 1 Toimintakokeilujen alkutaival ja uusi työhypoteesi 1.1 Digitaalisen viestinnän yhteiskehittely 1.2 Kohti evolutiivista muutosprosessia 2 Toimintakokeilujen rönsyily 2.1 Divi-wiki: Digitaalisen viestinnän wikitoiminnan jatko 2.2 Kult.-wiki: Kulttuurin ja luovan alan klusterin T&K-toiminta wikiin 2.3 Hanketoiminta ja sen monistuminen 2.4 Toiminta wikin pääkäyttäjän kanssa 2.5 Työbloggaus 2.6 Fillarijengi 2.7 Metropolis Helsinki 3 Toimintakokeilujen synteesit 3.1 Wikitutorointi ja mainostaminen 3.2 Katalyytti - avoimien toimintamallien osaamiskeskus 3.3 Avoin kehittämismalli 4 Alaviitteet

Toimintakokeilujen alkutaival ja uusi työhypoteesi

Digitaalisen viestinnän yhteiskehittely

Vuoden 2008 alussa tapasin Laurean koulutusalajohtajan, jonka jälkeen aloitettiin digitaalisen viestinnän yhteiskehittelyprosessi. Ensimmäinen yhteistapaaminen järjestettiin 11.2.2008, johon osallistui kahdeksan laurealaista ja minun lisäkseni kolme stadialaista. Ensimmäisessä tapaamisessa läsnäolijat esittäytyivät ja sen jälkeen esittelin oman ehdotukseni siitä, mitä holoptinen toiminta digitaalisen viestinnän tapauksessa voisi tarkoittaa. Olin ollut muutamissa kokeiluluonteisissa kirjoitusprosesseissa mukana, joissa oltiin suhteellisen onnistuneesti käytetty yhteistyöhön ja kommunikointiin samanaikaisesti avointa wikiä, Jaikua ja Skypeä. Nämä kokeilut ja omat positiiviset kokemukset niistä olivat selvästi vaikuttanut omaan lähtökohtaani ja esittelin, että ottaisimme käyttöön oman Mediawikin (http://mediawiki.org), Jaikun ja Skypen. Lisäksi alkuperäisessä ehdotuksessani oli myös listalla Delicious-palvelu (http://delicious.com), koska ajattelin yhteisen linkkiarkiston olevan hyvä tapa vahvistaa yhteistoimintaa.

Tapaamisessa ei noussut ehdotusta vastaan varsinaista vastarintaa, joten ajattelin, että asiat saattaisivat kehittyä suhteellisen helposti aikomaani suuntaan. Koska kävi ilmi, etteivät wikit ja varsinkaan Jaikun kaltaiset mikrobloggauspalvelut olleet kaikille tuttuja, sovimme, että keskitymme aluksi wikikokeiluun. Jokaiselle annettiin tehtäväksi tehdä wikiin oma esittelysivu, jossa voisi kertoa jotain itsestään. Kaikkien oli tarkoitus kuitenkin käydä myös tutustumassa Jaikuun, joten kaikki kutsuttiin sen käyttäjiksi. 13.2.2008 oma Mediawiki oli asennettu ja lähetin kaikille aiheesta sähköpostia, jossa toivotin kaikki tervetulleiksi tutustumaan toisiinsa wikissä ja Jaikussa. Halusin tehdä kaiken tämän mahdollisimman nopeasti, jotta yhteistapaamisessa sovitut asiat eivät unohtuisi ja että tapahtumisen tuntu säilyisi. Pyrin myös siihen, että omat sähköpostini ja osallistumiseni eri palveluissa loisivat positiivista käyttökulttuuria koko ryhmälle ja että ihmiset kokisivat tulleensa huomatuiksi ja hyväksytyiksi. Ennakko-oletukseni oli se, että ryhmän käyttökulttuuri muodostuisi suhteellinen alkuvaiheessa, ja että alussa muodostuneiden tapojen muuttaminen olisi hyvin vaikeaa (vrt. Preece 2002, 160; Sanger 2006, 325–330). Pyrin siis olemaan aktiivinen ja kaikenlaisiin kokeiluihin kannustava.

Noin kahden viikon päästä tästä tapasin kaikkia digitaalisen viestinnän ihmisiä henkilökohtaisesti. Tapaamiset kestivät noin puoli tuntia ja niissä oli tarkoitus keskustella palvelukokeilujen kokemuksista, auttaa teknisissä ongelmissa ja pohtia jokaiselle omaan työhön sopivaa tarkempaa sisältökokeilua wikissä. Jaiku-palvelu oli herättänyt monissa suurta kummastusta eli sen toimintalogiikkaa tai tarkoitusta digitaalisen viestinnän koulutusohjelman toiminnan yhteydessä ei moni ollut oikein sisäistänyt. Samoin osa ihmisistä esitti nyt kritiikkiä koko holoptisen toimintaidean mielekkyydestä. Tässä mielessä yksilötapaamisten järjestäminen oli erittäin hyvä asia, sillä ilman niitä epärealistinen kuvitelmani helposta ja jopa innostuneesta toiminnan muutoksesta olisi saattanut säilyä pitempään.

Mies A (Laurea): Esimerkiks keskeneräsiä asioita ei kannata turhan päiten näyttää. Opiskelijoihin liittyviä asioita ei... ei voi näyttää. [...] Siis mulle oikeestaan tulee niin päin, että jos aattelee, mitä opettajan kokouksissa keskustellaan, niin musta se niinku melkein kaikki on vähän enemmän semmosta, ett niinkun pitäis hyvinki tarkaan miettiä, ett voiks siitä, minkä osan niinku pitää julkisena.

Mies B (Laurea): Mä en ole tommonen verkkoyhteisöllinen ihminen. [...] Mä luulen, että mua häiritsee siinä se semmonen, että sitä on siinä niinku torilla, jossa sitte kaikki, mitä sinne sanoo, niin on sitten googlattavissa.

Yksilötapaamisten aikana havaitsin myös suuria eroja siinä, kuinka paljon ihmiset nettiä ja nettipalveluja käyttivät. Huomasin, että olin itse olettanut omat ja lähimpien kollegoideni netinkäyttötavat yleisemmiksi kuin mitä ne todellisuudessa olivat. Digitaalisen median henkilökunta ei ollutkaan taidoiltaan, toimintatavoiltaan ja asenteeltaan niin yhtenäinen kuin olin olettanut. Erityisesti suhtautuminen sosiaaliseen mediaan jakoi selvästi ihmisiä moneen ryhmään. Jotkut suhtautuivat niihin positiivisesti, jotkut neutraalisti ja jotkut negatiivisesti. Jotkut eivät olleet edes luoneet niihin varsinaista mielipidettä, koska eivät olleet niitä käyttäneet. Yksilötapaamisten jälkeen oli myös helpompi analysoida ihmisten wikitoimintaa ja erityisesti toimimattomuutta paremmin.

Jaikussa oli kuitenkin pieni aktiivinen kokeiluryhmä, joka keskusteli osittain innokkaastikin tulevan syksyn toimintamahdollisuuksista ja tekemisistä. Osallistuin näihin keskusteluihin erittäin aktiivisesti, mutta jossain vaiheessa keskustelu alkoi tyrehtyä ja maaliskuun loppuun mennessä kokeilu hiljalleen hiipui. Tämän jälkeen Jaikussa käytiin enää muutamia hajanaisia keskusteluja, joihin osallistui lähinnä itseni lisäksi lähimmät työkollegani Stadiasta. [1]

Toinen yhteistapaaminen pidettiin 10.3.2008. Tässä tapaamisessa pyrin saamaan aikaan konkreettisia tavoitteita wikityöskentelylle ja yhteisen näkemyksen eri viestintäkanavien käyttötarkoituksista. Tapaamisessa esiintyi jo julkisesti vastarintaa koko toiminta-ajatusta vastaan.

Mies A (Laurea): Mua jotenkin ehkä hämmentää se, että tässä yhtäaikaa tehdään tätä sosiaalisen median kokeilua ja näitten työkalujen kokeilua ja sitten me samaan aikaan tehdään tätä meidän oikean reaalimaailman toimintamallien funtsailua ja musta tuntuu, että se on hirveen monimutkaista nyt... jotenkin, että nää kaks asiaa on nyt yhtäaikaa päällä.

Tutkija: Millee sä haluisit sen menevän?

Mies A (Laurea): Jos ottaa ihan jostain muualta esimerkin, että jos otetaan joku uusi työkalu käyttöön, niin se hyvä ottaa käyttöön semmosen kauheen turvallisessa ympäristössä, jossa ei tehdä mitään oikeeta. Eli jos mä rupeen ohjelmoimaan, niin mä leikin sillä vähän aikaa sillä jutulla, enkä rupee heti tekeen sellasta duunia, mistä on mun koko toimeentulo [kiinni]... ja nyt musta tuntuu, että me tehdään sitä, että me sekä otetaan työkalu käyttöön että ruvetaan käyttään sitä äärimmäisen krusiaalissa asiassa, joka on se meidän oikeiden toimintakäytäntöjen yhdistäminen.

Mies C (Stadia): Mun mielestä nää ei ole toisiaan poissulkevia. Vaikka meillä on olemassa wiki ja Jaiku-kanava, joita käytetään viralliseen tiedottamiseen, niillä on myös mahdollista leikkiä. [...]

Mies B (Laurea): Mä jaan ton Mies A:n huolen tässä. Helposti tää menee semmoseks laissez-faire-tyyppiseks [...] siis semmoseks, että kaikki ihmiset puuhaa koordinoimattomasti paljon kaikkia asioita, joka sit johtaa lähinnä pahimmassa tapauksessa kaaokseen. Ja sit toinen asia, jota mä tässä vähän pelkään, on toi asioiden heittely ilmaan. Mä voin täällä, olettaen et noi [tarkoittaa äänityslaitteita] ei oo suoraan yhteydessä johonkin maailmanverkkoon, heittää kaikenlaisia ideoita. En nyt sano mitään radikaalia, mutta voisin sanoa vaikka mitä hauskaa, mutt jos mä laitan sen sinne Jaikuun, mä tiedän... siis yks kaikkein suurimpia ongelmia mun mielestä aina on se, että asiat lähtee leviämään sellaisina huhuina. [...]

Katteettomien huhujen leviämisen pelon lisäksi oman työn näkyminen muille ja se, että ihmisten täytyisi käyttää useaa eri palvelua aiheuttivat kiivasta keskustelua. Yksityisissä ja yleisessä keskustelussa moni ilmaisi halunsa käyttää vain "virallisia" Metropolian johdon tai vastaavan määrittelemiä nettityökaluja. Tällainen virallisten välineiden vaade oli itselleni yllätys, koska omassa työyhteisössäni kokemus ns. virallisista työkaluista oli se, että niiden käyttö oli usein vaikeaa ja kankeaa. Samalla niiden käyttö veisi kaikki mahdollisuudet toiminnan avaamisesta ulkopuolisille toimijoille, joka oli oman toiminta-ajatukseni keskiössä. Keskustelujen kautta aloinkin hahmottaa Laurean ja Stadian huomattavan erilaisia toimintakulttuureita ja henkilökunnan käytäntöyhteisöjä (VIITE Wengeriin tai käsitteen määrittely???), jotka erosivat toisistaan selvästi. Oma työyhteisöni oli suhteellisen pieni kuuden hengen tiimi ja saimme toimia kaikki omassa työssämme melko itsenäisesti. Ryhmäämme oli muotoutunut myös jonkinlainen kuvia kumartelematon kulttuuri, joka ilmeni virallisten käytäntöjen epäilynä ja välttelynä ja omien epävirallisten toimintamallien kehittelynä. Tunsimme myös toisemme hyvin ja kokeilimme uusia toimintaideoita yhdessä. Kokemukseni mukaan tiimi suhtautui positiivisesti sisältä päin kehittyneisiin muutosideoihin, mutta varauksellisesti ylempää tuleviin toimintaohjeisiin ja -neuvoihin. Olin erheellisesti sen enempää asiaa ajattelematta olettanut (tai ainakin toivonut), että työtiimien yhdistäminen johtaisi siihen, että yhteinen toimintakulttuuri olisi identtinen oman työtiimini aiemman toimintakulttuurin kanssa. En myöskään osannut tarkemmin pohtia sitä, että olinko itse asiassa laurealaisten näkökulmasta nimenomaan ulkopuolinen, joka halusi tulla muuttamaan "ylhäältä" heidän omaksumaansa toimintakulttuuria.

Tässä vaiheessa aloin olla epäileväinen koko prosessin suhteen, mutta ajattelin, että ristiriitatilanteiden kautta tilanne saattaisi vielä muuttua kevään aikana ja että alkuperäinen työhypoteesini voisi toimia. Jälkikäteen tarkasteltuna olin kiintynyt liian vahvasti liian moneen asiaan: (1) wikin ja Jaikun käyttöön, (2) holoptiseen toiminta-ajatukseen ja (3) yhden muutosprosessiesimerkin riittävyyteen. Koska olin panostanut ainoastaan digitaalisen viestinnän toimintamallin kehittämiseen, oli oma työskentelyni riippuvainen sen onnistumisesta. Tämä aiheutti itselleni omituisen tuntemuksen, jossa muiden tekemiset tai tekemättömyys wikissä ja Jaikussa oli jotenkin omalla vastuullani. Asioiden hitaan kehittymisen johdosta aloin ymmärtää, ettei alkuperäinen toimintaehdotus monine palveluineen ja valmiiksi pureksittuine toimintaideoineen ollut toteutumassa. Minun pitäisi höllentää otettani prosessissa, vähentää itse asettamiani tavoitteita ja antaa prosessin mennä sinne minne menee.

Tuntuu myös siltä, että oma haluni saada avoimuus onnistumaan aiheuttaa itselleni paljon pohdintaa ja ajattelua. Koska kyseessä on ensimmäinen avoimuuden muutosprosessi, johon osallistun, en voi perustella näkemystäni edellisillä onnistumisilla tms. Tämän johdosta tuntuu siltä, että välillä otan koko prosessin onnistumisen/epäonnistumisen liikaa omille harteilleni, vaikka kyseessä on ryhmäprosessi, jonka lopputulos on loppujen lopuksi ryhmän päätös. Kysymys kuuluukin: kuinka saada avoimuus läpi, mutta joustaa kaikessa muussa? (Omat muistiinpanot toisen yhteistapaamisen jälkeen.)

Keskusteltuani tilanteesta Engeströmin kanssa päätin, että yrittäisin seuraavaksi erityyppistä lähestymistapaa. Stadian ja Laurean opetukseen osallistuvat henkilöstömäärät olivat keväällä 2008 epäsuhdassa. Stadiassa verkkoviestinnän opetustehtäviin oli käytössä vain noin kahden ihmisen työaika kun Laureassa opetukseen ja sen suunnitteluun oli resursseja noin 5-7 henkilötyövuotta. Opiskelijoita oli molemmilla suurin piirtein yhtä paljon. Stadian vääristynyt tilanne johtui monesta eri syystä (esimerkiksi yleisten hallinnollisten töiden määrästä ja tutkimus- ja kehitystoimintaan panostamisesta), mutta tämä taustatieto ei ollut selvästikään laurealaisten tiedossa. Oletin, että osittain tästä syystä laurealaisilla ei välttämättä ollut yhtä suurta motivaatiota yhdistymisprosessin kehittelyssä. Oma tulkintani oli se, että laurealaiset eivät välttämättä olleet tietoisia Stadian puolelta tulevista resurssiongelmista, jotka saataisivat kuitenkin suuresti vaikuttaa heidänkin toimintaansa syksyllä. Seuraavissa yksilötapaamisissa esitin ihmisille opiskelijamäärien lukuja ja opetukseen osallistuvan henkilökunnan määrää molemmissa oppilaitoksissa. Tämän jälkeen keskustelin ihmisten kanssa siitä, miten he ajattelevat tilanteen vaikuttavan heidän omaan työhönsä syksyllä, kun ei olisi olemassa enää erillisiä toimintaresursseja. Asia oli selvästikin yllätys monelle laurealaiselle. Edes Laurean koulutusalajohtaja ei ollut tietoinen asiasta ja hän otti esittämäni luvut mukaansa, jotta voisi tutustua niihin paremmin. Oma tavoitteeni oli saada koko ryhmä ymmärtämään, että yhdistyminen tulisi tavalla tai toisella muuttamaan kaikkien työtä ja että olisi järkevää yhdessä etukäteen suunnitella syksyn toimintaa.

Keskustelin yksilötapaamisissa myös ihmisten tavoista käyttää nettiä ja havaitsin, että kaikki digitaalisen viestinnän opettajat eivät pitäneet netin uusien palvelujen ja toimintatapojen aktiivista kokeilua keskeisenä osana omaa työtä. Yleisin ääneen lausuttu syy tähän oli kiire. Vaikka haluja ehkä kokeilemiseen olisi ollutkin, opetustyö vei niin paljon aikaa, että oma netin tutkiminen ja kokeilu oli jäänyt vähemmälle. Itselleni oli myös yllätys, että suurin osa ei esimerkiksi käyttänyt RSS-lukijoita lainkaan. Omat lähimpien työtovereitteni kanssa jakamani työskentelytavat eivät siis todellakaan olleet niin yleisiä digitaalisen median opettajien parissa, mitä olin ajatellut. Kuulin myös, että laurealaiset olivat myös käyneet läpi useita isoja rakenteellisia muutoksia, jotka vaikuttivat mahdollisesti siihen, miten yhteiskehittely oli otettu vastaan. Tosin sanoen siltä ei odotettu liikoja.

Nainen D (Laurea): No meillä ehkä, me ollaan tietyssä mielessä käyty läpi se kriisiytyminen ja muutospaine ja kaikki tälläset muutosvastaisuudet jo, me ollaan tavallaan jo siinä vaiheessa, että okei, mitä tulee, niin selviydytään. Se on varmaan se, mikä mullakin on tällä hetkellä on... mutta kyllähän sitä realistisesti miettii, että miten siitä [yhdistymisen aiheuttamasta muutoksesta] selviää.

Yksilötapaamiset ja niissä keskustellut resurssipaineet auttoivat loppukevään aktiivisuuteen jossain määrin. Seuraavassa yhteistapaamisessa 14.4.2008 ihmiset jaettiin kolmeen ryhmään suunnittelemaan tulevaa toimintaa ja sovimme, että kevään viimeiseen yhteistapaamiseen kaikilla ryhmillä olisi ehdotus omasta kehityskohteestaan. Ryhmien aihealueet olivat seuraavat: (1) opetus lukuvuonna 2008-2009, (2) uuden, yhteisen opetussuunnitelman toteuttamislogiikka ja (3) tapaamis- ja kommunikointikäytännöt. Osa ryhmistä tapasi yhteistapaamisten välillä. Prosesseja työstettiin wikiin ja tapaamis- ja kommunikointikäytännöistä keskusteltiin poikkeuksellisen aktiivisesti wikissä. Viimeisessä yhteistapaamisessa 28.5.2008 ryhmät esittelivät aikaansaannoksensa ja sovimme, että tapaisimme syksyn alussa ja katsoisimme silloin, mistä aloitamme yhteistyön. Laurean koulutusalajohtaja myös ehdotti oma-aloitteisesti, että kaikille digitaalisen viestinnän ihmisille kirjattaisiin tuntisuunnitelmiin neljäkymmentä tuntia wikityöskentelyyn. Tämä oli luonnollisesti hyvä uutinen.

Olin kuullut, että Metropoliaan oltiin hankittu maksullinen Confluence-wikiohjelmisto, jossa yhdistyi jossain mielessä Mediawikin ja Jaikun ominaisuudet. Mediawikin suurin ongelma oli se, että sen sisällä keskustelu oli vaikeaa ja hajanaista, koska Mediawikissä keskustelut oltiin sijoitettu aina erillisille sivuille varsinaisen sisältösivun viereen. Confluencessa tämä ongelma oli ratkaistu tuomalla keskustelu samalle sivulle sisällön kanssa ja pilkkomalla keskustelu kommenteiksi. Tämä auttoi keskustelujen seuraamisessa, koska niitä pystyi seuraamaan monella eri tavalla (esimerkiksi wikin etusivulta, työtilojen suodatuksista ja RSS-syötteistä). Ehdotin, että ennen syksyn tapaamista kopioisin nykyisen wikin sisällöt uuteen ja sen jälkeen voisimme yhdessä katsoa, mitä säilytetään ja mihin wikissä keskitytään. Se, että wiki oli Metropolian hankkima, oli luonnollisesti hyvä asia, koska näin se oli Metropolian "virallinen" nettipalvelu. Kesäkuussa tapasin vielä silloisen Metropolian wikin pääkäyttäjän, jolle esittelin holoptisen toiminnan ideaa ja sovimme, että wikiä rukattaisiin teknisesti sellaiseksi, että toiminnan holoptisuus mahdollistuisi.

Kohti evolutiivista muutosprosessia

Ennen kesälomaa tapasin myös sattumalta Turussa erään EU-rahoitusohjelman tapaamisessa Stadian tutkimuspäällikön ja Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterin tulevan kehittämispäällikön Anna-Maria Vilkunan, joiden kanssa tuli puheeksi se, ettei tutkimus- ja kehittämistyötä tekevät ihmiset tienneet juurikaan toistensa tekemisistä tai menemisistä. Me kolme olimme esimerkiksi ilmoittautuneet tähän samaiseen tapaamiseen tietämättä, että muutkin ovat osallistumassa. Kehityspäällikön kanssa aloimme ideoida toimintamallia, jossa wiki voisi toimia t&k-toiminnan kohtaamispaikkana. Sovimme, että asiaa alettaisiin kehitellä eteenpäin heti kesälomien jälkeen. Tämän keskustelun jälkeen alkoi itselläni itää ajatus uudesta työhypoteesista, jossa ei keskityttäisikään yhteen esimerkkiprosessiin kerrallaan vaan käynnistettäisiin useita ja erilaisia prosesseja. Kypsyttelin tätä ideaa kesän ajan ja kehittelin eritasoisia asioita, joita wikissä voisi tehdä. Lomalta palattuani oli työhypoteesini muuttunut "evolutiiviseksi". Tässä visiossa oma roolini oli ideoida kaikkien wikitoiminnasta kiinnostuneiden kanssa tapaa käyttää wikiä toiminnan keskeisenä osana. Oma toimenkuvani tässä prosessissa oli ideoija, wikitilojen kehittäjä, kommentoija ja opastaja. Holoptisuus oli edelleen keskeinen tekijä, jota painotin ideoinnissa ja kehittelyssä. Olin kuitenkin hyväksynyt sen, että joitain wikitiloja tai niiden osia tultaisiin salamaan. Itselleni olikin nyt tärkeämpi tavoite, että mahdollisimman paljon erilaista toimintaa saataisiin käynnistettyä, jotta wikitoiminta alkaisi ruokkia itse itseään. Omassa visiossani ajattelin, että käynnistämällä useita päällekkäisiä wikiprosesseja, ei omaan rooliini kuuluisi enää ottaa vastuuta niiden hengissä selviämisestä tai onnistumisesta. Ajatuksenani oli se, että wikitoiminnan käynnistäminen olisi eräänlainen evolutiivinen prosessi, jossa kaikki asiat eivät jäisi henkiin vaan vain elinvoimaiset selviäisivät.

Toinen työhypoteesi syksyllä 2008:
Luodaan wikiin monipuolisen toiminnan aluskasvillisuus annetaan ”evoluution” hoitaa loput (so. elinvoimaiset asiat säilyvät) toimitaan aluksi vain wikitoiminnasta kiinnostuneiden kanssa

Kuvio X. Toimintakokeilujen evolutiivisessa mallissa kokeiluja käynnistetään paljon ja katsotaan, mitkä ideat jäävät elämään ja mitkä kuolevat. Myös toimimattomien ideoiden pohjalta voi syntyä myöhemmin toimivia jatkoideoita.

Teoreettisen näkökulmani kehittymistä vauhditti myös se, että olin lupautunut muutamiin koulutus- ja seminaaritapahtumiin puhumaan sosiaalisesta mediasta ja alkusyksyllä näitä esityksiä valmistellessani päätin ottaa käyttöön holoptisen toiminnan ja parvimaisten rakenteiden käsitteet. Näiden termien avulla kykenin käsitteellistämään niitä erityisilmiöitä, joita olin havainnut aktiivisessa sosiaalisen median käytössä esimerkiksi Jaiku-palvelussa, Tutkimusparven ja Wikiopiston käynnistymisvaiheessa. Samalla käsitteet sopivat selittämään Metropolian toiminnallisten kokeilujen tavoitteita. Omien luentojen suunnittelulla oli suuri vaikutus koko suhtautumiseeni toimintakokeiluja kohtaan. Ne osaltaan kevensivät tarvetta onnistua kaikissa kokeiluissa. Evolutiivisesta näkökulmasta olisi oikeastaan ihmeellistä, jos kaikki kokeilut olisivat onnistuneita ja jos ne tapahtuisivat ennakko-oletusteni mukaisesti.

Toimintakokeilujen rönsyily

Divi-wiki: Digitaalisen viestinnän wikitoiminnan jatko

Elokuun alussa aloin siirtää edellisen digitaalisen viestinnän wikin materiaaleja uuteen wikiin ja vaikka kevään toiminta oli tuntunut hitaalta ja vähäiseltä, oli materiaalia loppujen lopuksi kertynyt yllättävän paljon. Käytimme työkollegani Jussi Linkolan kanssa paljon aikaa myös Confluencen toiminnallisuuksien ja ominaispiirteiden selvittelyyn. Confluence vaikutti kaikin puolin hyvältä ja vakuutuin siitä, että tällä alustalla voisi tukea monenlaista toimintaa.Tapasin uuden, kesällä valitun viestinnän koulutuspäällikön Liisa Seppäsen, joka oli aiemmin keväällä ollut mukana yhteiskehittelyssä, ja sovimme, että digitaalisen viestinnän wikitilaa kehitellään pienin askelin.

18.8.2008 pidettiin viimeinen digitaalisen viestinnän yhteiskehittelykokous, jossa esittelin Metropolian wikiä ja Jussi Linkola esitteli Confluencen teknisiä mahdollisuuksia. Yritin kokouksen lopuksi saada ihmisiä sitoutumaan ja ottamaan vastuita joistain pienistä wikitoiminnan osista, mutta ihmiset eivät oikein olleet halukkaita tätä tekemään. Uusi tilanne uudessa organisaatiossa ja sen aiheuttama epämääräisyys työnkuvissa oli varmasti yksi syy sille, etteivät ihmiset halunneet ottaa vapaaehtoistöitä. Voi olla, että ihmiset eivät enää ylipäänsä ajatelleet digitaalisen viestinnän wikitoiminnan olevan panostamisen arvoista. Laurealaisilla oli myös paljon aivan käytännön ongelmia: kaikilla ei ollut työpistettä, toimivaa sähköpostia tai puhelinta, joten tilanne oli monellakin tavalla epäselvä. En halunnut painostaa wikiasiassa, eikä se varmaankaan olisi myöskään mitenkään auttanut asiaa. Koska itse toimin enemmän tutkimus- ja kehityspuolella, wikitoiminnan kokeileminen sen parissa oli alkanut tuntua itselleni huomattavasti luontevammalta. Näin jätin digitaalisen viestinnän wikin kehittämisen "henkisesti" taka-alalle ja aloin ideoida muita kokeiluja. Sovimme kuitenkin wikikoulutussessiosta syyskuulle, jossa kaikki halukkaan digitaalisen viestinnän työntekijät pääsisivät kokeilemaan wikitoimintaa käytännössä.

Tapasimme kahdeksan digitaalisen viestinnän opettajan voimin 15.9.2008 ja katselimme Metropolian wikiä läpi. Sovimme, että wikiä alettaisiin käyttää keskenäisen viestinnän kanavana, sinne tallennettaisiin divin kokousten esityslistat ja muistiot ja kokeilisimme wikiä seuraavan opetussuunnitelman työstössä. Olin ennen kokousta muokkaillut wikiä ja poistanut sieltä tarpeettomia sivuja. Divi-wiki ei kutenkaan aktivoitunut sovitusti ja se jäi vähäiselle käytölle. Se aktivoitui vasta myöhemmin syksyllä, kun aloimme kehitellä opinnäytetyön ohjausta wikiin.

Divi-wiki aktivoitui myöhemmin syksyllä, kun aloimme suunnitella lukuvuoden 2008-2009 opinnäytetyöseminaareja kollegoitteni Matti Rantalan ja Katri Myllylän kanssa 23.9.2008. Laitoimme ehdotuksemme seminaariryhmien vetäjistä ja ryhmien syksyn tapaamisajankohdista divi-wikiin ja lähetimme linkin sähköpostilla muille seminaariin osallistuville opettajille. Sivulla alkoi suhteellisen vireä keskustelu, joka aluksi keskittyi tapaamisesta sopimiseen, mutta lopulta kääntyi ideointiin opinnäytetyöskentelystä wikissä. Keskustelua käytiin tästä toimintamallista ja sen käyttöönotosta aina lokakuun loppupuolelle saakka. Vetämistämme kahdesta seminaariryhmästä toisessa (ns. "aamuryhmä", jossa itse olin vetäjänä) otettiin käyttöön toimintamalli, jossa kaikki opiskelijat kirjoittivat/julkaisivat opinnäytetyönsä omassa wikitilassaan ja toisessa (ns. "iltaryhmä") opiskelijat saivat päättää jakoivatko he työnsä wikissä vai Metropolian intrassa.

Kuva X. Aamuseminaariwikin etusivu.

Ensimmäinen versio aamuryhmän seminaariwikitilasta julkaistiin 3.10.2008 ensimmäistä seminaaritapaamista seuraavana päivänä. Wikin perusajatus kopioitiin myös iltaryhmän toimintaan 23.10.2008. Nämä kaksi tilaa ovatkin olleet siitä lähtien divi-wikin aktiivisimpia toiminta-alueita. Osa opiskelijoista on myös ottaneet wikikirjoittamisen aktiivisesti opinnäytetyöskentelyynsä, mutta ryhmiin kuuluu myös ihmisiä, jotka eivät toimintamallia ole täysin sisäistäneet. Ainakaan tämän kokemuksen perusteella ei ihmisten ikä mielestäni ole vaikuttanut asenteisiin avoimuutta tai wikitoimintaa kohtaan. Ihmiset tuntuvat jakautuvan suhteellisen tasaisesti posiitivisen ja negatiivisen näkemyksen välimaastoon. Opinnäytetyöskentelystä on kuitenkin syntynyt oma wikitoiminnan aluskasvillisuus, joka toimii divi-wikissä ja opiskelijoiden omissa työtiloissa. Muutamat opiskelijat ovat myös alkaneet keräämään itseään kiinnostavia asioita omiin työtiloihinsa.

Vielä yksi kiinnostava wikikokeilu käynnistyi divi-wikissä syyskuun lopussa. Digitaalisella viestinnällä piti olla kokous, mutta aikataulusyistä tätä ei voitukaan järjestää. Suuntautumisvaihtoehdon vastaava opettaja Nina Kangas-Rautio ehdotti kokouksen järjestämistä wikissä. Hän antoi viikon aikaa osallistua ja kommentoida keskustelua. Wikikokous käytiin 29.9.-3.10.2008 välisenä aikana. Kokoukseen sai kaikki esittää omasta näkökulmastaan tärkeitä asioita ja osasta käytiinkin aktiivista keskustelua. Selvää oli kuitenkin, että keskusteluun osallistui oikeastaan ainoastaan sellaiset ihmiset, jotka suhtautuivat alun perinkin avoimuus- ja wikitoiminta-ajatuksiin positiivisesti. Ryhmä oli suurin piirtein sama, joka oli aiemmin ollut aktiivinen Jaiku-kokeilussa. Vastustajat pysyivät vaiti. Ainakin tällä haavaa wikikokous jäi ainoaksi pidetyksi, vaikka kokemus oli suhteellisen positiivinen. Ihmiset haluavat mieluummin nähdä silloin tällöin kasvokkain erityisesti kun digitaalinen viestintä toimii kahdessa toimipisteessä. Tällainen toimintamalli on kuitenkin todistetusti mahdollinen silloin, kun aikataulujen johdosta ei ole mahdollista sopia fyysistä tapaamista.

Kuva X. Pieni pätkä keskustelua wikikokouksesta.

Kult.-wiki: Kulttuurin ja luovan alan klusterin T&K-toiminta wikiin

Tapasin elokuun alkupuolella kehittämispäällikön ja ideoimme tutkimus- ja kehitystoiminnan (so. t&k-toiminta) wikiä. Ajatuksena oli toisaalta saada toiminta-alusta t&k-toimintaa kehittävälle T&K-tiimille ja toisaalta luoda tiedotus- ja yhteistyöväline kaikille tutkimus- ja kehitystoimintaan osallistuville. Sovimme, että tätä ryhdyttäisiin tekemään heti, kun sille oltaisiin saatu oma työtila Metropolian wikiin ja 1.9.2008 aloitti Kulttuurin ja luovan alan klusterin tutkimus- ja kehitystoiminnan Kult-wiki toimintansa. Alussa sivuille laitettiin t&k-tiimin toimintaan liittyviä asioita kuten esityslista- ja muistiopankkeja. Alusta lähtien etusivulla oli myös uutispalsta, jonka ideana oli se, että t&k-henkilökunta voisi siinä uutisoida omasta toiminnastaan muille. 8.9.2008 siirsin aiemmin Stadiassa toimineen VIDEOS-hankkeen tiedotuksen ja jatkokehittelyn Kult-wikiin. Hankkeella oli aiemmin on blogi tiedotuskanavana, mutta se oli mennyt epäkuntoon Metropolian teknisten muutostöiden johdosta. VIDEOSin avulla pääsin itse kokeilemaan, millaisia mahdollisuuksia wiki tarjosi hanketoimintaan. Suhteellisen nopeasti eri kokeiluissa löytyi muun muassa toimintamalli, jossa tapaamisesta, kehittelysessiosta tai muusta vastaavasta tapahtumasta tehtiin wikiin oma muistiosivunsa ja sen lisäksi asiasta tehtiin lyhyt uutinen, josta linkattiin itse muistioon. Kult-wikin monia ulkoasuratkaisuja ja toimintatapoja on sittemmin kopioitu useaan muuhun työtilaan. Tämä tukee väitettä, että wikissä hyväksi havaitut käytännöt ovat erittäin helppoja ottaa käyttöön toisaalla, mutta myös sitä, että toimintakulttuurit juurtuvat suhteellisen nopeasti ja ihmiset tottuvat tiettyihin malleihin, joita voi olla vaikea muuttaa myöhemmin (Vrt. Preece 2000, 106; Sanger 2006, 325–330).

29.9.2008 esittelin wikitoiminta-ajatusta T&K-tiimille heidän kokouksessaan. Keskustelimme wikin käytöstä, mutta toimintaidean vastaanotto oli osin positiivinen ja osin negatiivinen. Vaikka tiedonvaihdon tarpeet tunnistettiin, muutamat tiimin jäsenet näkivät wikin ylimääräisenä työnä ja "taas uutena järjestelmänä", joka pitäisi opetella. Muutamat ihmiset myös innostuivat avoimuuden ajatuksesta ja halukkaille järjestettiin wikin käyttökoulutusta muutaman viikon päästä kokouksesta. Itselläni oli kokemusta vastahankaisesta vastaanotosta, joten olin suhteellisen varma, ettei myöskään T&K-tiimi olisi lähtölaukaus wikitoiminnan laajemmalle leviämiselle. Vaistomaisesti lähdin keskittymään prosesseihin, joissa itselläni oli suurempi rooli, ja samalla järjestimme Jussi Linkolan kanssa wikikoulutuksia kaikille asiasta kiinnostuneille.

Syksyllä 2008 olimme järjestämässä pientä työpajaa Helsingissä järjestetyn Lokaviikot-tapahtuman yhteyteen yhdessä Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Minä ja kuusi opiskelijaa konseptoimme ja suunnittelimme työpajaa useissa tapaamisissa ja käytimme wikiä toiminnan koordinoinnin, selvittelyjen edistymisestä ja päätöksistä tiedottamisen välineenä. Tällaiseen toimintaan wiki sopi hyvin ja kokemuksen valossa wikin käytön valjastaminen hanketoimintaan alkoi tuntua järkevältä.

Hanketoiminta ja sen monistuminen

Koko syksyn ajan olin ollut paljon itse vastuussa wikitoiminnan kehittelystä. Aivan loppuvuodesta alkoi kuitenkin tapahtua muutosta siihen suuntaan, että muutamat muutkin ihmiset alkoivat ottaa vastuuta wikitoiminnasta. Kollegani Matti Rantala oli aloittamassa vuoden vaihteessa uutta ESR-hanketta ja Rantala oli valmis kokeilemaan hankkeessa wikiä hanketoiminnan välineenä. Rantalan vetämä Voimaa-hanke oli ensimmäinen isompi hanke, joka otti wiki aktiiviseen käyttöönsä. Sille luotiin oma työtila 12.12.2008 ja ideana on, että kaikki hallinnollinen työ ja toiminnan kehittelytyö tapahtuisi ja/tai dokumentoitaisiin wikissä. Projektin tiedottaja ja projektisihteeri ottivat wikin käytön nopeasti haltuunsa ja Voimaa-wikistä tulikin heti yksi aktiivisimmista wikitiloista.

Suhteellisen alkuvaiheessa Voimaa-wikistä huomattiin, että kun muutama ihminen käyttää wikiä erittäin aktiivisesti, tietomäärä kasvaa hurjaa vauhtia. Tämä vaikeuttaa monella tasolla tiedon löytämistä. Erityisesti ihmisille, jotka eivät seuraa wikitilaa jatkuvasti tai tulevat vasta myöhemmin mukaan toimintaan, tietoa pursuileva wiki on jopa lamauttava kokemus. Tästä syystä työtilaa kehitettiin kevään 2009 aikana sellaiseksi, että eräänlaisen pääsivuna toimii kaikille kiinnostuneille tarkoitettu hankkeen esittely- tai promosivusto (ks. http://voimaa.metropolia.fi), jonne suodatetaan tiivistetysti keskeisin tieto. Hanketoiminnan keskiössä on taas wiki, jossa hankeihmiset tekevät yhteistyötä ja tiedottavat toisilleen omasta edistymisestään. Molempien osien on tarkoitus olla täysin avoimia kaikille halukkaille, mutta useimmassa tapauksessa ei ulkopuolisia (ainakaan heti) kiinnosta uppoutua hanketoiminnan yksityiskohtaisiin tapahtumiin vaan he haluavat vain perustietoja hankkeesta. Hankkeen aikana on tarkoitus löytää järkevä balanssi näiden kahden osan sisältöjen välillä.

Yksi selvä kehittämiskohde havaittiin myös heti wikitoiminnan alussa: wikisivut näyttivät rumilta ja kömpelöiltä. Tästä tuli palautetta käytännössä koko ajan. Monet jopa sanoivat, etteivät viitsi käyttää wikiä nimenomaan sen takia, että se näyttää niin luotaan työntävältä. Olin kysellyt tätä jo syyskuussa 2008 wikin pääkäyttäjältä, jonka vastaus oli: "Otetaan se työn alle, mutta ei höttöillä, sillä ankeisiin WWW-sivuihin ei tiettävästi kuole." Saamamme palautteen ja omienkin kokemusten perusteella ulkonäkö oli erittäin merkittävässä roolissa nimenomaan palvelun käyttöönoton yhteydessä. Rumaa ja ankean näköistä wikiä piti perustella järkisyin, sillä verkkopalveluihin tottumattomalle sen selailu tai käyttö ei ollut hauskaa. Keväällä rekrytoin yhden opiskelijan tekemään siedettävän näköistä ulkoasua t&k-hankkeiden tarpeisiin, mutta koska Confluence osoittautui erittäin haastavaksi ja monimutkaiseksi järjestelmäksi, tämä uusi teema saatiin käyttöön vasta syksyllä 2009. Myöhemmin keväällä myös pääkäyttäjä oli ilmeisesti huomannut selkeän ja helppokäyttöisen ulkoasun tarpeen, koska sellaista alettiin suunnittelemaan myös tietohallinnon toimesta. Myös tämä ulkoasu tuli käyttöön syksyllä 2009.

Kuvio X. Hahmotelma verkkosivujen suhteista ja toiminnan keskittämisestä wikiin. Ideana on siis se, että on olemassa ns. promosivu, joka on suhteellisen staattinen ja wiki, johon kaikki aktiivisten toimijoiden viestintä keskitetään. Muita Metropolian palveluita käytetään uutisoinnin ja viestinnän välineinä siten, että tekstit linkitetään tarpeellisiin kohtiin promosivulla tai wikissä.

Kuva X. Voimaa-hankkeen promosivusto, josta pääsy myös wikiin.

Kuva X. Voimaa-hankkeen wikityötila.

Klusterissamme oli alkamassa muitakin ESR-rahoitteisia hankkeita ja näille luotiin Kult-wikiin yhteinen ryhmä, jossa ryhmän jäsenten oli tarkoitus jakaa hankehallinnollista tietämystään. Ryhmä kutsuu itseään ironiseksi tulkittavalla nimellä TosiPro. TosiPro tapaa noin kerran kuukaudessa ja kerää omaa materiaaliaan ja kokemuksiaan wikiin. Tammikuun 2009 lopussa Voimaa-hanke esitteli omaa toimintamalliaan muille ESR-hankkeille TosiPro-ryhmässä ja muutkin hankkeet innostuivat wikiä hyödyntävästä toimintamallista. Tämän jälkeen tapasimme Jussi Linkolan kanssa eri hankkeiden työntekijöitä ja opastimme wikin käyttöä.

Medios-hankkeen wikisivustoa on pistänyt alkuun digitaalisen viestinnän opiskelija. Molemmat hankkeet ovat voineet kopioida toimintamallinsa suurelta osin Voimaa-wikistä. Tämäkin viittaisi siihen, että kerran hyvin pohdittu wikipohja on suhteellisen helposti muokattavissa uusiin tarkoituksiin ainakin, jos toiminnot muistuttavat toisiaan.

• Medios Wikityökalu 10.3. (Eeva), 19.3.

• 19-20.5. t&k-päivät --> keskustelua wikitoimintamallista

• muut klusterit
  • tekniikka 10.3. ja 11.5.
  • HYTO 5.5.

• projektisuunnittelija (tap. 23.3.)-- TAKKU-tila (28.2.)

Toiminta wikin pääkäyttäjän kanssa

Syyskuun alussa (3.9.2008) tapasin wikin uuden pääkäyttäjän edellisen lähdettyä pois organisaatiosta. Esittelin uudelle pääkäyttäjälle holoptisen toiminnan ideaa ja sitä, millaista toimintaa olin ajatellut käynnistellä wikissä. Metropolian ulkopuolisten ihmisten mukaantulo wikitoimintaan oli äärimmäisen hankalaa, sillä heille täytyi anoa käyttäjätunnuksia Helpdeskistä ja tunnusten saaminen saattoi joskus kestää useita viikkoja. Ulkopuolisten mukaantulo ei siis voinut olla millään lailla spontaania. Pääkäyttäjä lupasi selvitellä asiaa, mutta syksyn aikana asia ei edennyt. Koska arvasin, ettei tämä käyttäjätunnusprosessi etenisi kovin nopeasti, keskityin Metropolian sisällä tapahtuvan holoptisen toiminnan ideointiin. Olihan kuitenkin koulussa melkein 15 000 opiskelijaa ja 1500 työntekijää.

Pääkäyttäjä alkoi luoda sisältöä myös Confluencen infosivustolle, jonka tarkoitus oli siis antaa opastusta Confluencen käytöstä. Oman muistikuvani mukaan muilla ei ollut tuohon tilaan edes kommentoitioikeutta, joten lähetin pääkäyttäjälle sähköpostia, jossa ehdotin uuden wikin jatkokehittämiseen keskittyvän osion luomista osaksi infosivustoa.

Heitto sulle: Olisko muuten transparentin wikitoiminnan kannalta sun mielestä hyvä, jos tällaisia ideoita ja toiveita wikin kehittämiseksi ja niihin annetut päätökset / vastaukset olisivat tuolla wikissä kaikkien nähtävillä? Eli voisiko siellä olla paikka, josta pyytää apua, uusia tiloja, ryhmiä yms. --- eli jonkinlainen Wikidesk, väännöksenä Helpdeskistä...

Näin kaikki näkisivät, mitä ylipäänsä muut ovat pyytäneet ja miten niihin on reagoitu. Auttaisi varmaankin ymmärrystä joka suuntaan eikä sunkaan tarttis välttämättä perustella kaikkea uudestaan ja uudestaan (voisit vain linkata aiempiin keskusteluihin/päätöksiin). What you think? (Oma sähköposti wikin pääkäyttäjlle 22.9.2008.)

Pääkäyttäjä loi vielä saman päivän aikana Kehittämisfoorumin infosivuston alle. Tämä oli meille muille aktiivisille wikin käyttäjille tarpeellinen kanava, koska nyt meillä oli mahdollisuus esittää toiveita siten, etteivät ne jääneet ainoastaan pääkäyttäjän ja aina kulloisenkin toiveen pyytäjän välisiksi (vrt. aiempi sähköpostiin perustuva toimintamalli). Aluksi kehittämisfoorumiin tuli useita erilaisia kehittämisehdotuksia, mutta sen käyttö väheni vuoden loppua kohden. Osasyynä oli varmaankin se, että perustoiminnallisuus oli wikissä kunnossa ja ihmiset tekivät sen avulla omaa työtään. Toisaalta jotkin asiat, jotka oli kirjattu kehittämisfoorumiin jo heti alussa, eivät olleet edenneet, joten tämä muutoshitaus ei välttämättä kannustanut ideoimaan lisää.

Wikin pääkäyttäjä halusi tehdä wikiin sosiaalista mediaa ja sen mahdollisuuksia esittelevän työtilan. Olimme sopineet, että osallistuisin tämän sisällön luomiseen. Wikitila, jolle pääkäyttäjä antoi nimen Social Media, luotiin 16.9.2008 ja sinne alettiin kerätä sisältöä. Tilan sisällön tuottaminen jäi kylläkin etupäässä pääkäyttäjän harteille ja oma roolini käytännössä jäi ainoastaan pienten lisäysten tekijäksi. Sain itseasiassa vasta alkuvuodesta 2009 kuulla, että työtilaa ei ollut meidän lisäksemme nähnyt kukaan muu. Tämä yllätti minut täysin ja vahvisti vain käsitystä siitä, että vaiheessa olevan työn näyttäminen voi olla joillekin äärimmäisen epämiellyttävää ja vaatii harjoitusta ja toistoa, että ahdistavasta tuntemuksesta pääsee eroon.

Tammikuussa wikin pääkäyttäjä perusti Confluencen kehittämiseen keskittyvän työryhmän. Hän loi myös wikitilan nimeltä Confluecen kehittämisprojekti tätä varten. Sain kutsun työryhmään ja se tapasi muutamia kertoja kevään aikana. Työryhmä on selvästi antanut lisävauhtia wikin kehittämiselle ja omasta käytännön kokemuksista nousseet tarpeet on otettu vakavasti. Wikiä kehitetään nyt järjestelmällisesti ja vaikka tahti on välillä melko hidas, on erittäin tärkeää, että wiki ja sen tulevaisuus on otettu organisaatiossa vakavasti. Muutaman keskustelu- ja pyyntökierroksen jälkeen sain pääkäyttäjän avaamaan työtilan Metropolian henkilökunnalle, joten nyt periaatteessa kaikki kiinnostuneet voivat tavalla tai toisella osallistua wikin jatkokehittämiseen. Tätä ei tosin ole juurikaan tapahtunut. Ehkä kehittelyyn osallistumista tärkeämpää onkin se, että asiat ovat kaikkien löydettävissä ja että osallistuminen on nimenomaan periaatteessa mahdollista. Myös Confluencen kehittämisprojektin ja Confluencen infosivuston yhdistämistä on ajateltu, koska tällä hetkellä molemmissa on mahdollista ideoida wikin toiminnallisuuksia ja pyytää apua ongelmiin.

• Confluence-teema opiskelija
• wikikoulutus syksy 2009

Työbloggaus

8.9.2008 aloitin henkilökohtaisen työbloggauksen. Ajatukseni oli, että tämä blogi voisi kiinnostaa ainakin läheisimpiä työkollegoitani. Vaikka näinkin heitä usein, ei kaikki tieto tekemisistä liikkunut. Samalla ajattelin, että työblogi voisi kiinnostaa ainakin satunnaisesti myös Metropolian ulkopuolisia ystäviä [2]. Kokeiltuani työbloggausta huomasin, että siitä oli myös itselleni hyötyä. Mikäli kirjoitin esimerkiksi tulevasta työpäivästä tai -viikosta, pystyin kirjoittaessani hahmottelemaan itselleni realistisen työsuunnittelman ja taas jos kirjoitin takautuvasti, kirjoittaminen auttoi jäsentämään tehtyä työtä. Tässä mielessä työbloggaus ei ollut pelkkää oman toiminnan viestintää ja markkinointia vaan se toimi myös välineenä monipuolisen ja hektisen työn rakenteellistamisessa ja hahmottamisessa. Työblogin kirjoittamisen kautta pystyin luomaan itselleni jonkinlaisen omaa työtäni mielekkääksi tekevän tarinan. Syksyn mittaan myös muutamat muut kokeilivat työbloggausta ja jotkut ottivat sen aktiiviseen käyttöön.

• klusterijohtajan blogi (30.3)

Fillarijengi

Olin elokuussa ostanut uuden polkupyörän ja päättänyt, että yrittäisin ajaa työmatkat ympäri vuoden. Samassa toimipisteessä työskenteli myös muita pyöräilystä kiinnostuneita ja Elokuvan ja television koulutusohjelman lehtorin Antti Pönnin kanssa saimme päähämme, että voisimme yrittää yleisemminkin kehittää työmatkapyöräilyn mahdollisuuksia Metropoliassa. Muutamien samantyyppisten kahvipöytäkeskustelujen jälkeen sovimme, että aloitan aiheesta wikisivun omaan työtilaani ja näin 16.9.2008 syntyi Fillarijengi, joka hetken päästä siirrettiin omaan työtilaansa. Työtilaan alettiin heti kehittää ehdotelmaa asioista, joilla Metropolia voisi kannustaa ihmisiä työmatkapyöräilyyn ja keräämään listaa eri toimipisteiden pyöräilyfasiliteeteista (muun muassa pyörien ja pyöräilyvälineiden säilytyspaikoista ja pesu- ja pukutiloista). Jussi Linkola teki Google Docsiin (http://docs.google.com) Fillarijengille yhteisen pyöräilykilometritaulukon, johon jokainen halukas saattoi lisätä omat kilometrinsä ja halutessaan vapaamuotoisia kommentteja tai pyöräilytunnelmia. Myöhemmin syksyllä aloimme suunnitella Tour de Metropolia -pyöräilytapahtumaa, joka järjestettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2009. Tour de Metropolian idea on pyöräillä yhdessä Metropolian toimipisteitä muodostuva reitti. Ensimmäisen reitin pituus oli noin 50 kilometriä. Omasta näkökulmastani Fillarijengin wikistä muovautui eräänlainen "sisäänheittosivu" ja mainos koko wikille. Sitä kautta monet metropolialaiset ovat saaneet ensikosketuksen wikiin.

Metropolis Helsinki

Kulttuurin ja luovan alan klusterin t&k-ihmisten risteilyllä 2.-3.12.2008 pidettiin ideointisessio, jossa oli tarkoituksena miettiä, kuinka klusterin eri koulutusohjelmat voisivat tehdä yhteistyötä ja käyttää toistensa osaamista hyväksi. Olin hetken aikaa pyöritellyt ideaa scifi-elokuvien tekemisestä opiskeluharjoituksina ja tämä tuntui sopivalta paikalta esitellä ideaa. Ajatuksena oli se, että eri alojen opiskelijat voisivat ottaa osaa scifi-elokuvatuotannossa omasta ammattialastaan käsin ja näin lähes kaikki klusterin koulutusohjelmat voisivat ottaa osaa tuotantoon. Ideana oli myös luoda kulttuuriklusterille sopiva tulevaisuuden "tutkimusmetodi" ja pistää opiskelijat pohtimaan oman alansa tulevaisuutta. Idea selvästi innosti muitakin risteilyllä olijoita ja päätimme jatkaa ideointia ja kokeilla sitä jotenkin mahdollisimman pian. Sovimme kaksi tapaamista joulukuulle ja niissä kehittelimme ensimmäisen testituotantokokeilun radio- ja televisiotyön ja digitaalisen viestinnän opetuksen ympärille. Toimintamallille annettiin nimeksi Metropolis Helsinki, Fritz Langin legendaarisen Metropolis-elokuvan mukaan. Metropolis Helsingin kehittely tapahtui reaalimaailman tapaamisten lisäksi wikissä ja se sai oman työtilansa 14.12.2008. Keväällä 2009 tehtiin ensimmäinen Metropolis-opetuskokeilu, jossa digitaalisen viestinnän, radio- ja tv-työn ja teollisen muotoilun opiskelijat tekivät yhdessä mukadokumentteja tulevaisuudesta. Saadun palautteen ja lopputulosten laadun perusteella toimintaidea oli varsin toimiva. Yhteiskurssilla tuotettiin yhteensä neljä lyhytelokuvaa ja tuotantoryhmät käyttivät Metropolis-wikiä oman toimintansa koordinointiin ja suunnitteluun. Myös tuotannossa syntyneet videomateriaalit oli tarkoitus jakaa koko ryhmän kesken ja näistä oli tarkoitus luoda varsinaisten tuotantojen sivutuotteena remix-versiot. Tämä ei kuitenkaan täysin onnistunut johtuen aikataulullisista ja teknisistä syistä.

Keväällä aloin myös suunnitella Elokuvan ja television koulutusohjelman lehtorin Patrick Boullengerin kanssa Metropolis Helsinki -opetuskokonaisuutta huomattavasti isommalle opiskelijaryhmälle. Ajatuksena oli saada kaikki kulttuurin ja luovan alan klusterin toisen vuoden opiskelijat mukaan viikon mittaiselle intensiivikurssille. Asiasta innostui opettajia monesta eri koulutusohjelmasta ja näillä näkymin kurssille osallistuu yli 150 opiskelijaa ja 12 opettajaa. Metropolis Helsinki on monessa mielessä kiinnostava kokeilu. Siinä sekoittuvat keskenään henkilökunnan tutkimus- ja kehitystyö ja opiskelijoiden projektit. Samassa tilassa kehitellään rinnakkain varsinaisia scifi-elokuvia ja koko Metropolis Helsingin toimintamallia. Metropolis Helsinki on myös siinä mielessä poikkeuksellinen, ettei sitä varten ollut varsinaista rahoituslähdettä vaan itse idea on riittänyt saamaan henkilökuntaa osallistumaan. Tämä ei ole millään lailla jokapäiväistä ammattikorkeakoulussamme, jossa ihmisillä on vaikeuksia saada edes omat sovitut työt tehtyä. Näiden syden johdosta Metropolis Helsinki on kiinnostavasti epämääräinen prosessi. Vaikka intensiiviviikon suunnittelua tehtiinkin etupäässä fyysisissä tapaamisissa, sen merkitys itselleni oli suuri. Tämän työskentelyn kautta aloin ymmärtää omaa parvikatalyytin rooliani paremmin ja ymmärsin oman roolini tärkeyden.

Toimintakokeilujen synteesit

Wikitutorointi ja mainostaminen

Lokakuun alusta lähtien aloin opastaa wikin käytössä käytännössä kaikkia asiasta kiinnostuneita. Yleensä koulutussessiot ovat olleet kahden tai kolmen hengen tapaamisia, joissa on vapaamuotoisesti käyty läpi wikin mahdollisuuksia ja sen toimintarakennetta. Lisäksi olemme keskustelleet ihmisten kanssa heidän omista käyttömahdollisuuksistaan ja usein myös paljon muusta wikiin liittymättömästä. Näitä opastustapaamisia pidin syksyn 2008 aikana kuusi kappaletta Metropolian toimipisteissä ympäri pääkaupunkiseutua. Näin ollen wikikoulutus oli varsin pienimuotoista. Kävin myös syksyn aikana esittelemässä wikitoimintaa eri tahoille Metropoliassa, muun muassa Kulttuurin ja luovan alan klusterin johtoryhmälle, Vaatetuksen koulutusohjelmalle ja T&K-tiimille.

Katalyytti - avoimien toimintamallien osaamiskeskus

• Katalyytin synty
• 6.5. keskustelu kehityspäällikön kanssa ("kukasta kukkaan" -metodi)
• catayst
• parvikatalyytti
• sosiaalinen media --> avoimet toimintamallit
• 2.6. oma työtila
  • idealaari
  • ideaparty (ks. t&k-päivä)

Avoin kehittämismalli

Olimme Engeströmin ja toisen Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön professorin Jaakko Virkkusen kanssa valmistelleet esitystä Metropolian johtoryhmälle, jossa Metropolia aloittaisi tutkimusyhteistyön yksikön kanssa. Perusajatuksena oli viedä avointa wikitoimintaa astetta pidemmälle Metropolian organisaatiossa ja luoda avoimeksi kehittämismalliksi kutsumamme toimintatapa, jonka tarkoituksena oli käynnistää asioiden holoptinen kehittäminen Metropoliassa ja mahdollistaa kaikkien halukkaiden toimiminen tärkeäksi katsomiensa asioiden edistäjinä. Ajatuksena oli luoda pitkäkestoinen tutkimusyhteistyösopimus, jossa itsellänikin olisi varteenotettava rooli avoimen kehittämismallin mahdollistajana ja muutosprosessin tutkijana. Metropolian johtoryhmän kanssa sovittiin tapaaminen ja sitä varten kirjoitettiin etupäässä Virkkusen toimesta yhteistyöehdotelma. Yksikkö ja johtoryhmä tapasivat yliopistolla 12.11.2008 ja olin läsnä tapaamisessa. Johtoryhmä otti ehdotuksen positiivisesti vastaan. Sovittiin, että seuraavaksi johtoryhmä pohtisi itse asiaa ja ehdottaisi, miten jatkossa edetään.

Vielä saman päivän aikana aloitin avoimen kehittämismallin oman wikitilan kehittelyn. Ajatuksenani oli näyttää nopeudella, kuinka näppärä ja käyttökelpoinen työkalu wiki oli tämän tyyppisessä kehittelytoiminnassa. Sovimme myös rehtorin ja muutaman kiinnostuneimman kanssa jatkotapaamisen joulukuulle. Tapasimmekin 18.12.2008. Esittelin erilaisia toimintakokeiluja, joita olimme wikissä syksyn aikana tehneet ja vastaanotto oli jälleen erittäin positiivinen. Sovimme, että ilmoittelisin yksikköön päin, mitä olimme keskustelleet Metropolian päässä. Asian edistämisessä nousi ongelmaksi se, että kysyessäni, kuinka esimerkiksi voisin käyttää työaikaani projektin valmisteluun, ei kukaan ollut halukas lupaamaan mitään. Minulle ehdotettiin vain, että voisin alkaa keskustelemaan työajastani omien esimiesteni kanssa. Lähetinkin sähköpostia rehtorille ja omille esimiehilleni, jossa kerroin mitä mielestäni projektissa pitäisi heti tehdä ja esitin, että työtä olisi tarpeeksi jopa täysipäiväiseen työhön (jos ei enempäänkin). Asia ei ratkennut kevään aikana, joten tämä projekti ei ole vielä käynnistynyt. Oman näkemykseni mukaan avoin kehittämismalli olisi erittäin kannatettava ja järkevä seuraava askel kohti organisaation holoptista toimintamallia ja olen luottavainen, että projekti tulee vielä etenemään. Loppukeväästä 2009 keskustelut Metropolian johdon ja Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön välillä olivat taas aktivoituneet.

Kuvio X. Evolutiivinen prosessi Metropoliassa. Kuviossa näkyy erilaset työtilat (mustat pallot) tai niiden sisällä aloitetut uudet toimintamuodot (valkoiset pallot). Viivat eri asioiden välillä ovat omia tulkintojani kehityskaarista ja asioiden vaikutuksista toisiinsa. Tietyssä mielessä avoin kehittämismalli ja Katalyytti ovat kaikkien kokeilujen tuloksia. Harmaalla värillä näkyvät sellaiset asiat, joihin en ole itse vaikuttanut millään lailla.

Alaviitteet

[1] Kaikki Digitaalisen viestinnän Jaiku-keskustelut on luettavissa osoitteessa http://www.jaiku.com/channel/digimedia (Luettu 6.8.2009).

[2] Esimerkiksi äitini on osoittautunut ahkeraksi työblogini lukijaksi.