Henkilökohtaiset työkalut
Näkymät
Holoptinen toiminta
Avoin.org
Sisällysluettelo |
Holoptisen käsite
Holoptinen (holoptic) viittaa alun perin eräiden hyönteislajien silmän rakenteeseen, jossa silmät ovat pään keskellä lähellä tai kiinni toisissaan. Tämä mahdollistaa näkemisen mahdollisimman laajalle alueelle. Holoptinen muodostuu sanoista holos (kaikki) ja optike (näyttää). Holoptinen silmä näkee kaikkialle, jolloin myös kaikki on nähtävissä. Holoptinen tarkoittaa siis kaiken näkymistä kaikille.
Digitaalisten kommunikaatiovälineiden yhteydessä sanaa holoptinen ovat käyttäneet Michel Bauwens ja häntä siteeraava Axel Bruns. Molemmat viittaavat termillä teknologian avulla tapahtuvaan vertaistoimintaan, joka mahdollistaa muiden toimien näkemisen globaalissa mittakaavassa. (Bauwens, 2005; Bruns 2008, 19). Bauwensilla holoptinen liittyy tasa-arvoisen vaikuttamisen (equipotency) käsitteeseen, joka viittaa jokaisen toimijan yhtäläisiin lähtökohtiin osallistua. Bauwensin mukaan holoptinen on vastakohta hierarkkisiin valtarakenteisiin pakottavalle panoptiselle, jossa vain etukäteen määritelty "eliitti" voi nähdä ja toimia (Bauwens, 2005). Bauwensilla 'holoptinen' liittyy kokonaisvaltaiseen näkemykseen P2P:stä ihmiskunnan seuraavana henkisenä ja jopa hengellisenä kehitysasteena. Itse käyttämäni holoptisen toiminnan käsite ei sisällä tällaista ulottuvuutta, vaan pyrkii ainoastaan analysoimaan kaikille näkyvän toiminnan erityispiirteitä.
Toiminnan käsite
Kuvio X. Toimintajärjestelmän rakenne (Engeström 1987, 78 [Learning by expanding: An activity-theoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta-Konsultit.]) s. 10 (Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä...)
Holoptinen toimintaprosessi
Holoptinen toiminta on yksittäisen ihmisen toimimista läpinäkyvästi yksin tai ryhmässä. Holoptinen toiminta tapahtuu usein digitaalisten kommunikaatio- ja toimintavälineiden kautta. Keskeinen ominaispiirre on se, että muut voivat tarkastella ja seurata toimintaa vapaasti (esim. blogit). Lisäksi voi toiminnan kommentointi ja toimintaan osallistuminen olla mahdollista (esim. avoimet wikit, kommentoinnin mahdollistavat blogit ja avoimet lifestream-palvelut). Digitaalisten välineiden johdosta kokonaisprosessia on mahdollista tarkastella ja analysoida jälkikäteen, koska kaikki digitaalisten välineiden kautta tapahtuvat toiminnan osat tallentuvat. Tämän vuoksi myös suora viittaaminen toiminnan aikaisempiin vaiheisiin on helppoa. Holoptinen toiminta tehostaa hajautettua yhteistyötä ja nopeuttaa ajatusten ja ideoiden leviämistä.
Esimerkiksi yhdessä omaan tutkimukseeni liittyvässä muutosprosessissa Metropolia Ammattikorkeakoulussa loimme wikityötilan kulttuurin ja luovan alan klusterin tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Tarkoituksena oli luoda työtila ja toimintamalli, jossa klusterin eri toimijat voisivat seurata ja ymmärtää toistensa tutkimus- ja kehityshankkeiden toimintaa. Tavoitteena oli myös saada aikaan horisontaalista tiedotusta muun muassa siitä, ketkä olivat hakemassa rahoitusta eri rahoituslähteistä päällekkäisten ja toisten kanssa kilpailevien hakemusten välttämiseksi.
Holoptinen toiminta on omien prosessien näyttämistä muille. Samalla toiminnan "kaava" tai yksittäisten toimenpiteiden järjestys joutuu uudelleenarvioinnin kohteeksi. Holoptisessa toiminnassa tuleekin olla valmis muuntautumaan toiminnan edetessä, sillä muiden osallistuminen, heidän tieto-taito-panoksensa tai uudet ideansa voivat muuttaa toimintaprosessia tai jopa koko toiminnan kohdetta -- sitä, mihin toiminnalla pyritään. Holoptisen toiminnan dynaamisuuden vaatimus johtuu siitä, että vasta yhteisessä prosessissa muiden kanssa saatetaan löytää aidot ongelmat tai ristiriidat, joiden "keksiminen" vaikuttaa toiminnan luonteeseen ja päämääriin (Engeström 2008, 124).
Holoptisen toiminnan teknologiat
Holoptinen toiminta on nyt ajankohtainen ja mahdollinen viimeaikaisen teknologisen kehityksen vuoksi. Holoptinen toiminta tukeutuu erityisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan ja viestinnän yleiseen digitalisoitumiseen sekä näiden avulla kehittyneeseen sosiaaliseen mediaan. Välineiden muutos aiheuttaa siis muutoksen myös toiminnassa. Tässä mielessä holoptinen toiminta on osa uutta teknologisen paradigman vaihdosta (vrt. Castells 2000, viite). Myös Benkler viittaa samankaltaiseen toimintamallin muutokseen puhuessaan verkottunut informaatiotalous (networked information economy) (Benkler 2006, 32).
Holoptinen toiminta hyödyntää sosiaalisen median välineitä ja palveluita. Koska sosiaalisen median välineet ovat ensisijaisesti sosiaalisia, niihin liittyy aina jonkinlainen läpinäkyvyyden periaate. Tätä pyritään painottamaan ja rikastamaan holoptisessa toiminnassa. Holoptinen toiminta saavutetaan siirtämällä fyysisen maailman toimintaa ja prosesseja digitaaliseen todellisuuskerrokseen. Tarkoitus on löytää aitoja toimintoja, jotka on voidaan siirtää digitaalisiksi. Näin digitaalisesta todellisuuskerroksesta tulee osa kokonaisvaltaista toimintaa ja samalla digitaalinen ja fyysinen nivoutuu erottamattomaksi kokonaisuudeksi. Periaatteessa on mahdollista, että holoptinen toiminta tapahtuisi puhtaasti digitaalisessa todellisuuskerroksessa, mutta käytännössä lähes aina toimintaa on myös fyysisessä todellisuudessa. Tämän takia on tärkeää huomioida fyysinen todellisuus puhuttaessa holoptisesta toiminnasta.
Miksi pyrkiä holoptiseen toimintaan?
Suurin osa nykyaikaisesta työstä on kokonaan tai sisältää vahvasti tietotyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että useat työtoimenpiteet pitävät sisällään vaiheita, joissa käytetään henkisiä resursseja ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Tietotyö eroaa suuresti puhtaasta suorittavasta työstä, jonka osuus teknologisen kehityksen ja globalisaation vuoksi on vähentynyt ainakin ns. vauraissa maissa.
Nykytyö vaatii nopeaa reagointikykyä muuttuvissa olosuhteissa. Vahvasti hierarkkisen organisaation on vaikeaa reagoida riittävän nopeasti ja sen vuoksi informaatio- kommunikaatioteknologian avulla hierarkiarakenteita on pyritty madaltamaan ja luomaan rakenteesta verkostomaisempaa (vrt. Castells 2000, viite). Benklerin mukaan olemme siirtyneet tästä vielä eteenpäin talousmalliin, jonka keskiössä ovat tietoverkot, niiden avulla tehtävä työ, vertaistuotanto ja vapaaehtoisuus (Benkler 2006, 50-60). Castellsin verkostoyhteiskunnassa tuotanto tapahtui vielä organisaatioiden tai organisaatioverkostojen sisällä, mutta Benklerin näkemyksen mukaan olemme siirtyneet vaiheeseen, jossa on tuotanto mahdollista toteuttaa verkostoissa, joissa ei ole välttämättä selkeitä organisaatiorajoja (Benkler 2006, 125; Castells VIITE). Verkottunut informaatiotalous on toimintaympäristö, jossa tarvitaan entistä parempaa ja nopeampaa reagointikykyä sekä mallia, jossa toimintaa voidaan hajauttaa useaan eri kehittelylinjaan (Benkler 2006, 122-127). Organisaatioiden tulisi kyetä toimimaan samanaikaisesti erilaisissa verkostoissa ja prosesseissa, joiden lähtökohdat tai päämäärät saattavat olla ristiriidassa keskenään. Tämä vaatii nykyistä parempaa ymmärrystä organisaatioiden sisäisistä ja niiden välisistä prosesseista. Holoptinen toiminta on apuväline tähän problematiikkaan.
Koska tallennuskapasiteettia ja laskentatehoa on riittävästi eikä digitaaliset objektit kulu kopioitaessa, ei digitaalisessa todellisuuskerroksessa ole vallitse fyysisen todellisuuden kaltainen niukkuus itse tuotteista. Verkottuneessa informaatiotaloudessa suurin niukkuus tuleekin olemaan ihmisresursseista. (Mts. 52.) Holoptisessa toiminnassa on toiminnan avaaminen kaikille kiinnostuneille mahdollistaa niukkojen ihmisresurssien kasvattamisen vapaaehtoisilla ulkopuolisilla toimijoilla. Holoptinen toiminta on toimintamalli, jossa yhteistyökynnys on matalalla eikä kaikessa yhteiskehittelyssä vaadita virallisia yhteistyösopimuksia tai neuvoteltua työnjakoa. Näin organisaation sisäiset ja niiden väliset rajanylitykset tapahtuvat normaalia läpinäkymätöntä toimintaa helpommin.
Holoptisessa toiminnassa tieto leviää nopeasti. Asiasta kiinnostuneet henkilöt voivat seurata heidän toimintansa tai intressiensä kannalta kiinnostavia prosesseja niiden alusta lähtien. Jo tämä kasvattaa organisaatioiden ymmärrystä yksilöiden ja yksiköiden työstä ja osaamisesta. Läpinäkyvät prosessit synnyttävät usein myös uusia asiantuntijaverkostoja tai tietokanavia. Yksilöt voivat kommentoida ja osallistua toimitaan läpi prosessin. Näin asiantuntijatuki on läsnä prosesseissa alusta asti. Holoptinen toiminta korostaa siis asiantuntijuutta ja aktiivisuutta hierarkkisen vallan sijaan. Tämä yksilöiden aktiivisuuden korostuminen ja näkyvyys inhimillistää organisaatioita. Läpinäkymätön organisaatio näyttäytyy ulkopuolelle usein yksilöitä mahtavampana yli-inhimillisenä pelitoverina (Kamppinen 199, 223). Yksilöiden toimien ja mielipiteiden näkyessä paljastuu myös organisaation sisäiset toimintalogiikat ja ihmisistä muodostuva orgaaninen ja kehittyvä tekojen ja prosessien kudelma. Holoptinen toiminta auttaa organisaatioita näkymään inhimillisinä, mikä helpottaa esimerkiksi ulkopuolisten toimijoiden saamista mukaan yhteisprosesseihin. Myös toiminta, johon osallistuu sekä suuria organisaatioita että yksittäisiä ihmisiä tavallista tasa-arvoisemmin, mahdollistuu. Näin holoptinen toiminta laajentaa radikaalisti yksilön potentiaalista toiminta-avaruutta.
Holoptisen toiminnan hyödyt
- nopea palaute
- nopea tiedon leviäminen
- jaettu tietoisuus toiminnasta
- markkinointi- ja viestintähyödyt
- rajoja ylittävän yhteistyön helpottuminen
- mahdollisuus haarautuviin kehittämispolkuihin
- organisaation inhimillistyminen
- yksilön toiminta-avaruuden laajentuminen
Taulukko X. Holoptisen toiminnan hyödyt
Holoptinen toimija
Holoptinen toiminta on kaikille näkyvää toimintaa, johon halukkaat voivat osallistua riippumatta esimerkiksi heidän koulutustasostaan, työnantajastaan tai sukupuolestaan. Tässä toimintamallissa ei pyritä etukäteen rajaamaan toiminnan seuraajia tai osallistujia. Tämä toimintamalli mahdollistaa uudentyyppisen toimintarakenteen, jota kutsun parvimaiseksi rakenteeksi (ks. luku X). Kun puhun holoptisesta toiminnasta tarkoitan kaikille avointa toimintaa. Muissa tapauksissa rajaan holoptisuuden jollain tavalla.
Kuvio X. Holoptinen toiminta
On kuitenkin syytä huomata, että holoptinen toiminta on yksilöiden toimintaa yksin tai ryhmässä. Yksittäinen henkilökin voi toimia holoptisesti riippumatta hänen ympäristönsä tavoista. Esimerkki yksin toimivasta holoptisesta yksilöstä on henkilö, joka bloggaa omasta työstään tai elämästään. Hänen holoptinen toimintansa ei välttämättä vaadi keneltäkään muulta toimenpiteitä. Mikäli henkilö kiinnostaa muita, he voivat lukea blogia, kommentoida sitä ja lainata kirjoituksia muualla netissä. Holoptinen toiminta keskittyy kuitenkin tässä tapauksessa yhteen yksilöön.
Kuvio X. Holoptinen yksilö
Holoptisesti voidaan myös toimia jonkin rajatun ryhmän sisällä. Tällöin kyseessä on osittain rajattu holoptinen toiminta. Jos holoptinen toimintaa harjoittaa työryhmän tai kokonainen organisaatio, aiheuttaa toimintamalli vaatimuksia ryhmän sisällä. Yhteisessä holoptisessa toiminnassa toimijoiden oletetaan seuraavan jossain määrin muiden tekemisiä ja olemaan tarvittaessa valmiita kommentoimaan ja auttamaan muita. Tämä muuttaa väistämättä totuttuja toimintatapoja, koska digitaalisen todellisuuskerroksen käyttö lisääntyy arjessa. Holoptinen yhteistoiminta vaatii osallistujilta itsenäistä ja aktiivista roolia. Toisaalta holoptinen toiminta madaltaa organisaation sisäisiä ja niiden välisiä rajoja. Näin toiminnasta kiinnostuneet ja siihen motivoituneet ihmiset voivat tehdä yhteistyötä ilman etukäteen sovittuja työnkuvia. Vaikka holoptinen toiminta on aivan yhtä aikaa vievää kuin tavallinenkin työ, se parantaa asiantuntijaresurssien löytämistä ja parantaa kiinnostavien ja innostavien prosessien käynnistymistä ja edistymistä.
Kuvio X. Osittain holoptinen toiminta
Holoptinen toiminta antaa yksilölle lisää vapautta omaan toimintaansa, koska rajojen ylitykset ja yhteistyö helpottuvat. Kuitenkin samaan aikaan yksilö joutuu luopumaan holoptisen toimintansa osalta yksityisyydestään ja antamaan esimerkiksi työnantajalleen hyvät mahdollisuudet aikaisempaa tarkempaan työn sisällölliseen seurantaan (perinteinen työseurantahan keskittyy ilmoitettujen työmäärien ja helposti mitattavien seurausten seurantaan). Toisaalta holoptisen toiminnan kautta myös itse organisaatiot tulevat läpinäkyvämmiksi, joten niissä toimivien yksilöiden valta ja vastuu kasvavat.
Holoptinen toiminta helpottaa erityisesti organisaatioiden välistä toimintaa. Läpinäkyvä toiminta madaltaa uusien toimijoiden mukaan tuloa ja mahdollistaa jo aiemmin mainitun organisaatioiden ja yksilöiden yhteistyön. Toiminta organisaation raja-alueilla voi olla hyvä alkupiste holoptisen muutosprosessin käynnistämiseen, koska siellä holoptisuuden hyödyt ovat helpoimmin nähtävillä. Organisaation ulkokehällä on aina ulkopuolisia toimijoita, monimutkaisia yhteistyöverkostoja ja viestinnällisiä haasteita. Tässä kontekstissa holoptinen toiminta ymmärretään helposti hyödylliseksi ja kokeilemisen arvoiseksi.
Kenelle toimitaan holoptisesti?
- lähipiiri (työssä)
- oman alan ihmiset
- muut lähipiirit (esim. läheiset)
- oma työyhteisö
- johto
- organisaation muut toimijat (satunnaisesti)
- kilpailijat
- yhteistyökumppanit
- asiakkaat
- tulevat asiakkaat
Holoptisen toiminnan käynnistäminen
- (prosessi kohti holoptisuutta)
- helppo nolla-organisaatiolle
- erittäin haastava olemassaolevalle organisaatiolle ja siellä työskenteleville ihmisille
- tämä tutkimus käsittelee holoptisen toiminnan käynnistämisprosessia (haasteita, työvälineitä ja saavutettuja hyötyjä ja haittoja)
